Kirjoja ei ole ilman kirjailijoita – eikä lukijoita ilman kirjoja

Ilmi Villacís, toiminnanjohtaja, Lukukeskus

Nykyään on vaikeaa kirjoittaa mitään mainitsematta koronaa. Kaiken muun lisäksi korona on selvästi vaikuttanut ihmisten ajankäyttöön. Lukukeskuksen teettämän kyselyn mukaan jopa neljännes suomalaisista luki enemmän koronakevään aikana. Syyksi mainitaan lisääntynyt aika, kirjojen tarjoama tieto, sekä se, että kirjallisuus tarjoaa muuta ajateltavaa ja tuo lohtua. Myös kirjamyynti on kasvanut, erityisesti äänikirjojen myynti. Lukemisesta ja kirjoista puhutaan enemmän kuin aikoihin, ja omasta lukemisesta ollaan huolissaan; 60% suomalaisista kokee lukevansa liian vähän.

Toisaalta korona on nostanut pinnalle kirjallisuuden tekijöiden työn ja toimeentulon haavoittuvuuden ja erinäiset ongelmat kirjailijoiden tulonmuodostuksessa. Jouduimme Lukukeskuksessa kohtaamaan asian keväällä, kun satoja välittämiämme kirjailijavierailuja peruttiin. Laskimme, että kirjailijat menettivät esiintymiskorvauksissa ainakin 100 000 euroa. Vierailutoiminta ei toki koske kaikkia kirjailijoita ja on vain osa kirjailijan tulonmuodostuksesta. Kevään aikana tehostimme virtuaalivierailujemme saatavuutta sen verran, että se korvasi ainakin osittain menetykset.

Olen erittäin ylpeä siitä, että Lukukeskuksen kirjailijavierailujen ohjehinnasto toimii kirjailijoille suojakilven lailla ja antaa varmuuden pyytää esiintymisistä asianmukainen korvaus. Olen aina iloinen, kun kuulen, miten kirjailijaa on pyydetty esiintymään ja kirjailija kertoo ilmoittaneensa kysyjälle Lukukeskuksen ohjehinnan. Samanlainen käytäntö pitäisi olla myös muilla taidealoilla. Lukukeskuksen juuri uusitussa vierailupalvelussa on valittavana lähes 1000 valovoimaista esiintyjää kirjailijoista kuvittajiin ja käsikirjoittajista kääntäjiin: https://kirjailijavierailut.lukukeskus.fi/

Samaan aikaan kirjamyynnin kasvun kanssa on noussut esille kirjailijoiden huoli omista tuloista silloin, kun ne eivät määräydy enää pelkästään fyysisen kirjan kappalemyynnin perusteella, vaan palkkio sopeutetaan e- ja äänikirjan ansaintalogiikkaan. On kuitenkin selvää, että vaikka lukemisen tavat ja formaatit ovat muuttumassa, kirjailijan työn merkitys ja määrä säilyy. Tarinat kerrotaan ihmiseltä ihmiselle eikä sitä korvaa mikään. Korvaamattomasta työstä on saatava riittävä korvaus.

Kirjallisuus on osa arvoketjua, joka työllistää monia muita ammattikuntia kirjailijoiden lisäksi. Kirjat tulevat tietoisuuteemme nykyään eri reittejä pitkin, ei pelkästään fyysisinä esineinä. Jos emme pidä huolta kirjallisuuden tekijöistä, menetämme enemmän kuin osaamme kuvitellakaan.

Yhtä tärkeää kuin pitää huolta kirjan tekijöistä, on pitää huolta kirjan lukijoista. Viime vuonna toimiessani kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon esiraadin puheenjohtajana yritin lukea kirjoja monilla silmillä. Halusin, että loppusuoralle valitut kirjat puhuttelisivat mahdollisimman monia ihmisiä. Luulen, että yhdessä taitavien raatikollegojeni kanssa onnistuimme tehtävässä, sillä kaikkia kuutta teosta on sekä myynnin että lainauslukujen perusteella luettu paljon.

Suomalaisten innostus lukemiseen säilyy, kunhan saatavilla on paljon hyvää ja monipuolista kirjallisuutta, missä tahansa muodossa. Olin itse valtavan vaikuttunut siitä hyvän kirjallisuuden määrästä, johon raatityön yhteydessä tutustuin. Näitä upeita kirjoja ei kuitenkaan ilmestyisi, jos niillä ei olisi lukijoita. Ottaen huomioon, miten paljon suomalaiset lukevat tai ovat halukkaita lukemaan, suomalaisella kirjallisuudella menee jatkossakin hyvin. Kunhan kirjailijoille annetaan mahdollisuus kirjoittaa ja kääntäjillle kääntää.