Palkkion ei kuulu olla iloinen yllätys vaan itsestäänselvyys.

Anne Lehtelä, kampanjapäällikkö/läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus

Palkkiokäytänteiden vääristymä taiteen toimialalla on laaja yksilön perusoikeuksia koskeva kysymys. Sosiaalinen vastuullisuus taiteen tilaamisessa ja tapahtumien järjestämisessä tarkoittaa, että palvelu tuotetaan noudattaen työelämän perusoikeuksia. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden ohella reilun palkkion maksaminen tekijälle on osa sosiaalista vastuullisuutta. Missä tahansa työpaikassa olisi sangen erikoista budjetoinnissa tehdä valinta ettei osalle työntekijöistä makseta. Tapahtuisiko se kenties maanantaipalaverissa vetäen pitkää tikkua, kuka saa tällä viikolla työstään vastineeksi vain loukkarit?

Työn tekemisen tulee olla kestävällä pohjalla myös prekareilla työsuhteiltaan epätyypillisillä aloilla, joilla puuttuu työehtosopimuksen turva tai selkeät palkkatyön rakenteet. Työsuhteisessa työssä jo työsopimuslaki sisältää vastikeolettaman. Työtä kuitenkin tehdään taide- ja kulttuurialalla perinteisesti pirstaleisesti apurahoitettuna, työsuhteessa ja toimeksiantoina usealle tilaajalle. Vastuullisuudesta ja toimintansa jatkuvuudesta kiinnostunut tilaaja kantaa huolta toimintansa vaikutuksista omiin tärkeisiin sidosryhmiinsä. Toimintamuotona yrityksellä on velvoite tehdä taloudellista tulosta, mutta liiketoiminta ei ole kestävällä tasolla, mikäli taloudellinen tulos perustuu vastikkeettomaan työn teettämiseen.

– If money go before, all ways do lie open (Mr. Ford)
– Money is a good soldier, and will on (Falstaff)

(W. Shakespeare, Windsorin iloiset rouvat, 1602.)

Shakespearen pragmaattista ajattelua mukaillen:
Raha avaa monia mahdollisuuksia, mutta muistetaan, että raha on lopulta vain työväline. Työväline jollekin tärkeämmälle: arvon tuottamiselle, mitä taiteen tekeminen bisneskielellä sanottuna on.

Vuosituhannen alussa on noussut useita globaaleja vastuullisuuden-brändin ympärille kasvaneita menestystarinoita. Globaalia yritystoimintaa tutkivat taloustieteilijät ovat ennustaneet vastuullisuuden nousevan tulevaisuudessa taloudellisen etulyöntiaseman sijaan jopa markkinoille pääsyn ehdoksi. Vastuullisuuden kustannuksella tehty liikevoitto ei tulevaisuudessa enää ole mahdollista. Kuluttajat ovat valmiita panostamaan reilusti tuotettuihin palveluihin ja äänestävät herkästi jaloillaan huonon maineen levitessä sosiaalisen median aikakaudella nopeasti. Tämän päivän ja huomisen kuluttaja haluaa kokea ammattilaisten tekemää reilua ja laadukasta taidetta. Yksi laadun tae on hyvinvoiva taiteilija.

Bisnesmaailma on jo saanut kavahtaa millenniaalien vaatimuksia paremmista työoloista. Kirjakauppojen hyllyille on ilmestynyt oppaita, miten johtaa uutta työelämään astunutta hankalaa y-sukupolvea, joka ei viihdy epämukavassa työssä, jossa ilmapiiri on huono tai töitä tehdään verenmaku suussa. Taiteen toimialalla ei ole tarpeen keskustella, tehdäänkö kuuden vai kahdeksan tunnin työpäivää ja kuinka monena päivänä viikosta. Me vasta taistelemme työn vastikkeellisuuteen liittyvistä alkeellisista perusoikeuksista. Millenniaalit voidaan vaatimuksissaan leimata kevyen hedonistisiksi, mutta manifestin ydin mukailee heidät kasvattaneiden sukupolvien sanomaa: reilu palkkio, arvostusta ja työolosuhteet kuntoon. Kaikille, yhdenvertaisesti ja mieluiten heti. Radikaaliako — ei kovin. Tarpeellista — erittäin.

Tilaajaosapuolelta voidaan vaatia sosiaalisen vastuunkantoa mutta myös yhteiskunnan on rakenteillaan mahdollistettava työ, joka on muodoltaan pirstaleinen. Raimo Pesonen kirjoitti blogi-tekstissään taiteilijasta työn murroksen edelläjäkävijänä. Arvoa tuottava taiteilija-prekariaatti vastaa yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin työn muodon muuttumisesta. Valitettavasti yhteiskunta ei itse rakenteissaan pysy muutoksen vauhdissa. Useasta pienestä virrasta muodostuvien palkkioiden muutos kohti reilumpaa ei riitä, jos sosiaaliturvan rakenteita ei saada kuntoon. Taiteilijan toimeentulo on latteana vertauksena todellinen remontoijan unelma, jonka onnistuneeseen fiksaukseen vaaditaan useampi tekijä. Ulkolaudotuksen uusiminen ei riitä, kun rakenteet vaativat tukea ja katto vuotaa.

Reilun taiteen -kampanjan nettisivuille on koottu taiteenaloittain muun muassa palkkiosuosituksia ja sopimuspohjia helpottamaan reilujen palkkiokäytänteiden vakiinnuttamista taide- ja kulttuurialalla.

Vastuullisuudesta ja työelämän murroksesta:
Reimagining Capitalism, R. Henderson; Hyvät, pahat ja millenniaalit, A. Mellanen & K. Mellanen; Millenniaalit — Uuden vuosituhannen tekijät, T. Sorjanen & A. Vainio; Finnwatch, https://finnwatch.org/fi/; Suomi-Areena 2021: Millainen on uusi hyvinvointi yhteiskunta?, Akava; Työelämän murros — pysyykö lainsäädäntö perässä?, Uusi työ ry; Liikevoitto ja vastuullisuus — vastakkain vai rinnakkain?, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy.